Etene oppaassa

vierittämällä

Sisällys

Johdanto: Tervetuloa Digiraadin fasilitaattoriksi

1. Turvallisemman tilan periaatteet

2. Lapset ja nuoret mukaan digiraateihin

3. Digiraadin valmistelu ja järjestäminen

4. Digiraadin keskustelun fasilitointi

5. Viestintää ja vaikuttamista

Lopuksi: Onnea tuleviin digiraateihin

Tekijät

Pääset siirtymään

eri lukuihin ja alalukuihin valikon kautta. Valikko avautuu oikeasta yläkulmasta.

Lämpimästi tervetuloa lukemaan tätä käsikirjaa, ja fasilitoimaan Digiraadin keskusteluja. Todella hienoa, että olet kiinnostunut mahdollistamaan lasten ja nuorten osallisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttamista.

Digiraati on kanava lasten ja nuorten kuulemiseen, ja se myös tarjoaa heille mahdollisuuden omaan kansalaistoimintaan. Raateja voivat järjestää esimerkiksi ministeriöt, kunnat, hyvinvointialueet, muut viranomaiset tai kansalaisjärjestöt. Palvelun käyttö on maksutonta sekä raatien järjestäjille että niiden osallistujille.

Tarkoituksena on, että käsikirja toimii tukena heille, jotka ovat suorittaneet "Digiraati lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmänä" -verkkokurssin, jonka suorittajat voivat tilata itselleen oikeudet järjestää digiraateja oman organisaationsa edustajana. Käsikirjaan on tiivistetty koulutuksen keskeiset sisällöt, ja lisäksi se kuvaa fasilitointiprosessin kokonaisuutta.

Käsikirjan on tuottanut Punaisen Ristin Nuorten turvatalo osana nuorisoalan Osallisuuden osaamiskeskuksen toimintaa. Fasilitaattoreille jaettavissa ohjeissa ja vinkeissä on hyödynnetty etenkin Nuorten turvatalon hyväksi havaittuja käytäntöjä nuorille suunnattujen digiraatien järjestämisessä. Lasten digiraadeissa osallistumisen mahdollistamista tulee toteuttaa aina kohderyhmän ikätason mukaisesti.

Digiraati on oikeusministeriön verkkopalvelu, jossa lapset ja nuoret voivat osallistua keskusteluun ajankohtaisista aiheista. Palvelun tarkoituksena on tarjota kaikille alle 29-vuotiaille yhdenvertainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisissa kysymyksissä ja heille itselleen tärkeissä aiheissa.

Digiraadin ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa oikeusministeriö. Digiraati on tuotettu ja kehitetty yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, kansallisen lapsistrategian, Tampereen yliopiston ALL-YOUTH-tutkimushankkeen, nuorisoalan Osallisuuden osaamiskeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin kanssa.

Jokaisessa digiraadissa osallistujat keskustelevat raadin aiheesta ennalta sovitun ajan ajan. Nuorille hyväksi havaittu keskusteluaika on noin 1-2 viikkoa, mutta lapsille järjestetyt raadit ovat usein lyhyempiä. Lasten digiraati voidaan järjestää esimerkiksi koulussa yhden oppitunnin aikana.

Keskustelu käydään kirjallisesti nimimerkeillä palvelun omalla, suljetulla keskustelupalstalla. Koulutetut fasilitaattorit ohjaavat keskustelua. Raadista kirjoitetaan loppulausuma, joka julkaistaan palvelussa. Raadin järjestävän organisaation tehtävänä on välittää loppulausuma lasten tai nuorten elämään vaikuttaville tahoille, esimerkiksi kouluille, nuorisotoimelle tai päättäjille.

1.1 Turvallisemman tilan merkitys

Digiraadissa noudetaan turvallisemman tilan periaatteita. Tämä on tärkeää raatikeskusteluissa, mutta myös raatien järjestämisessä ja siihen liittyvissä tapaamisissa.

Jokaisella lapsella ja nuorella tulee digiraadeissa olla mahdollisuus ilmaista itseään ja tulla kuulluksi, omana itsenään ja ilman pelkoa. Fasilitaattorien tehtävänä on huolehtia, että tämä toteutuu. Turvallisemman tilan periaatteet jaetaan digiraadeissa osallistujille, ja tarvittaessa osallistujia voidaan myös muistuttaa niistä.

Raatien järjestämiseen voidaan myös ottaa mukaan nuoria ja muita vapaaehtoisia. Turvallisemman tilan periaatteista huolehtimalla voidaan varmistaa, että kokemus vapaaehtoistoiminnasta on mahdollisimman myönteinen ja kannustava myös kaikille raatia järjestävän ryhmän jäsenille.

Seuraavalta sivulta löydät Digiraadissa käytössä olevat keskustelun säännöt, joiden avulla varmistetaan turvallisemman tilan toteutumista.

1.2 Keskustelun säännöt Digiraadissa

Digiraati-palvelussa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita:

• Ole avoin. Kohtaa uudet aiheet ja henkilöt ennakkoluulottomasti, ota jokainen vastaantuleva asia ja tilanne mahdollisuutena oppia uutta ja kehittyä.
  
• Kunnioita. Anna toisille tilaa, kiinnitä huomiota sanavalintoihisi ja muista osallistujien moninaisuus. Mikäli huomaat häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, ota yhteyttä raadin vetäjään tai järjestäjään tai palvelun ylläpitoon.
  
• Älä oleta. Kunnioita jokaisen itsemäärittelyoikeutta äläkä tee oletuksia esimerkiksi toisten sukupuolesta, taustasta tai perhesuhteista.
  
• Kannusta. Kaikki ovat vastuussa keskustelun onnistumisesta. Kuuntele ja kannusta toisia.
  
• Rentoudu. Erehtyminen ja kysyminen on sallittua.
  
• Ole selkeä. Kommentoi lyhyesti ja ytimekkäästi. Käytä sellaisia ilmaisuja, jotka muut pystyvät ymmärtämään.
  
• Osallistuminen on vapaaehtoista. Raatiin osallistuminen on aina vapaaehtoista. Voit poistua raadista missä vaiheessa tahansa.
  

2.1 Lapset ja nuoret raateihin keskustelemaan

Osallistujien keskustelu on Digiraadin sydän. Digiraatia ei ole ilman osallistujia, jotka ovat valmiita kertomaan ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Digiraadit ovat keino lasten ja nuorten kuulemiseen, mutta ne myös mahdollistavat heille omaa kansalaistoimintaa.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että Digiraadissa fasilitaattorit ohjaavat keskustelua aktiivisesti. Osallistujia rohkaistaan kyllä keskinäiseen dialogiin, mutta fasilitaattorien tehtävänä on varmistaa, että keskustelu etenee ja on turvallista kaikille. Hyvä kokemus digiraadista voi rohkaista lasta tai nuorta osallistumaan myös tuleviin digiraateihin tai muuhun kansalaistoimintaan ja vaikuttamiseen.

Digiraadin suunnittelussa on tarpeen pohtia, miten raadin kohderyhmään kuuluvat osallistujat tavoitetaan. Lasten ja nuorten tavoittaminen onnistuu parhaiten heidän arjessaan mukana olevien aikuisten kautta. Nuoria voidaan tavoittaa myös muiden nuorten kautta. On siis tärkeää miettiä, missä lapset ja nuoret jo ovat, ja keiden kanssa.

On myös hyvä panostaa siihen, että digiraadit ovat osallistujille kiinnostavia ja kutsuvia. Siksi kannattaa kartoittaa yhteistyön ja myös nuorten vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia Digiraadissa. Näitä aiheita käsitellään seuraavaksi.

2.2 Yhteistyö raatien järjestämisessä

Digiraatien järjestämisessä on usein hyödyllistä tehdä yhteistyötä. Järjestävän organisaation kannattaa kartoittaa omia verkostojaan, tai pyrkiä luomaan tarpeen mukaan myös uusia kontakteja.

Yhteistyötä voi hyödyntää lasten ja nuorten saamiseksi mukaan digiraateihin. Esimerkiksi nuorisotoimen, koulujen ja oppilaitosten, järjestöjen ja nuorisovaltuustojen kautta voidaan tavoittaa lapsia ja nuoria. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät aikuiset voivat kertoa heille digiraadeista, ja kannustaa osallistumaan.

Myös raatien järjestämisessä kannattaa pohtia yhteistyön mahdollisuuksia. Tämä on hyvä idea varsinkin, jos organisaation sisällä ei koeta olevan riittävästi osaamista raadin aiheeseen tai kohderyhmään liittyen. Yhteistyö voi mahdollistaa myös uusia mahdollisuuksia osallistujien tavoittamiseen ja heidän viestiensä eteenpäin viemiseen.

Raadin aiheen ja siihen liittyvän taustamateriaalin valmistelussa voidaan etsiä yhteistyökumppaneita, ja kumppanit voidaan myös kutsua mukaan raatiin keskustelemaan osallistujien kanssa. Tällöin on kuitenkin tärkeää, että kaikki raatikeskusteluun osallistuvat fasilitaattorit on perehdytetty Digiraadin fasilitointiin.

2.3 Nuoret vapaaehtoisiksi fasilitaattoreiksi

Nuoret voidaan ottaa digiraateihin mukaan myös vapaaehtoisina fasilitaattoreina. Punaisen Ristin Nuorten turvatalo on panostanut siihen, että raadeissa on mukana nuoria fasilitaattoreina. He suorittavat verkossa Nuorten Turvatalon oman perehdytyskoulutuksen Digiraatiiin, ja heitä tuetaan tehtävien suorittamisessa.

Digiraatien vapaaehtoisten ei tarvitse välttämättä olla nuoria, vaan tämä mahdollisuus voidaan tarjota myös muiden ikäryhmien edustajille. Kuitenkin juuri nuorten vapaaehtoistyössä on monia hyötyjä sekä digiraatien että nuorten itsensä kannalta.

Vapaaehtoisina nuoret voivat auttaa organisaation työntekijöitä tekemään raadista nuorten näköisen. He voivat osallistua raadin kaikkiin vaiheisiin ja tehtäviin. Nuoret vapaaehtoiset voivat olla mukana valmistelemassa raateja ja keskustelemassa raadin osallistujien kanssa. On myös tärkeää huomioida, että nuoret voivat tavoittaa toisia nuoria, ja auttaa viestimään digiraadeista nuoria kiinnostavilla tavoilla.

Nuoret vapaaehtoiset saavat Digiraadista kokemusta, jota he voivat hyödyntää työelämässä ja opinnoissa. Punaisen Ristin Nuorten turvatalon digiraadeissa opiskelijat voivat suorittaa harjoitteluja ja myös lyhyempiä opintojaksoja.

3.1 Digiraadin aikajana ja tehtävien jako

Digiraadin suunnittelussa on suositeltavaa hyödyntää aikajanaa. Aikajanan avulla on mahdollista hahmottaa raadin järjestämisen eri vaiheita, tehtävien jakoa ja aikataulua.

Nuorten digiraadin suunnittelussa voi hyödyntää seuraavanlaista aikajanan mallia. Lasten digiraadit ovat usein lyhyempikestoisia, mutta mallia voi soveltaa myös niihin.

Jokainen digiraati alkaa aiheen valinnasta, jota käsitellään tarkemmin seuraavassa alaluvussa. Aiheen valinnan jälkeen on hyvä edetä hahmottamaan digiraadin aikajanaa.

Aikajanan avulla voidaan varmistaa, että raadin valmistelulle varataan riittävästi aikaa. Raadin kohderyhmän tavoittamiseen kannattaa varata riittävästi aikaa ja resursseja, oli kyse sitten kyse lapsista tai nuorista. Aikajana on tärkeä työväline myös tehtävien jaossa raatia järjestävän ryhmän kesken. Lisäksi aikajanan avulla kannattaa suunnitella myös raadin purku ja raadista oppiminen.

Digiraadin tehtäviä voidaan jakaa erilaisin tavoin raatiryhmän kesken riippuen fasilitaattorien määrästä, taidoista ja kiinnostuksenkohteista. Tämä on hyvä huomioida etenkin vapaaehtoisten kanssa.

Esimerkiksi raadista viestiminen ja taustamateriaalin valmistelu voivat olla joillekin kiinnostavia tehtäviä, kun taas toiset haluavat lähinnä keskustella raadin osallistujien kanssa. On kuitenkin hyvä, että kaikki osallistuvat yhteisiin raatiryhmän tapaamisiin.

Muistilista digiraadin järjestämiseen

• Valitaan raadille aihe ja valmistellaan se kohderyhmälle lähestyttäväksi.
  
• Hahmotetaan raadin aikajana.
  
• Sovitaan selkeä tehtävänjako.
  
• Varmistetaan, että kohderyhmä saa tietoa raadista.
• Varataan raadin valmistelulle riittävästi aikaa.
  
• Sovitaan vuorot fasilitaattoreille raatikeskusteluun.
  
• Järjestetään fasilitaattorien tuki.
  
• Varataan aikaa myös purkuun ja raadista oppimiseen.
  
• Viedään raadista nousseita viestejä eteenpäin.
  

Näitä tehtäviä käsitellään tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Digiraadin keskustelun fasilitointia käsitellään luvussa 4 ja digiraadeista viestimistä luvussa 5.

3.2 Raadin aihe ja taustamateriaali

Digiraadin järjestäminen alkaa aiheen valinnasta. Aihe voi olla sellainen, jonka tiedetään ennestään olevan kohderyhmälle tärkeä, esimerkiksi aiempien kyselyjen tai kohderyhmän kanssa tehtyjen projektien perusteella.

Toisaalta Digiraatia voidaan käyttää myös silloin, jos halutaan kuulla lasten tai nuorten mielipide jostain tietystä aiheesta. On hyvä muistaa, että hyvin monet aiheet koskettavat lasten ja nuorten elämää, ja ne voidaan valmistella heille lähestyttäviksi.

On myös mahdollista valita laajempi teema, esimerkiksi nuorten mielenterveys. Teema voidaan jakaa useampaan aiheeseen, joista kaikista järjestetään oma digiraatinsa. Näissä samaan teemaan kuuluvissa digiraadeissa aiheita voisivat olla esimerkiksi yksinäisyys, uupumus ja palvelujen tarve. Etenkin nuorten digiraadeissa saman teeman käsittely useampien aiheiden kautta voi mahdollistaa erilaisia näkökulmia ja keskustelua syventäviä pohdintoja.

Aihetta valitessa kannattaa tutustua myös aiemmin julkaistuihin Digiraadin loppulausumiin. Monet aiempien digiraatien aiheista ovat sellaisia, että niistä voidaan käydä myös uusia keskusteluja uusien osallistujien kanssa.

Aiheen tai laajemman teeman valmistelu kohderyhmälle ymmärrettäväksi ja lähestyttäväksi on aina tärkeää riippumatta siitä, mikä aihe tai teema on kyseessä. Tätä tarkoitusta varten tehdään taustamateriaali, joka julkaistaan raadissa.

Taustamateriaali virittää keskustelijoita käsiteltävään aiheeseen, ja antaa yhteisen pohjan keskusteluun. Se voi sisältää tekstiä, linkkejä videoihin, kuvia tai nettisivuja.

Muistilista taustamateriaalin koostamiseen

• Taustamateriaalin on hyvä olla napakka ja helposti ymmärrettävissä.
  
• Taustamateriaalissa on tärkeä avata keskustelun olennaiset termit ja käsitteet kohderyhmälle ymmärrettävällä tavalla.
  
• Kerro taustamateriaaleissa kuka digiraadin järjestää ja miksi.
  
• Jos tiedät, mihin tai kenelle loppulausuma viedään, kerro se jo täällä.
  

3.3 Raadin kysymysten valmistelu

Jokaiseen digiraatiin kannattaa etukäteen valmistella kysymyksiä, joihin osallistujien toivotaan vastaavan. On hyvä päättää, mitkä ovat olennaisimmat kysymykset, joihin ehdottomasti toivotaan vastauksia.

Lisäksi kannattaa miettiä apukysymyksiä. Fasilitaattorien kysymät tarkemmat kysymykset vievät keskustelua eteenpäin. Raadin valmistelussa onkin hyvä koota listaa apukysymyksistä, joita voi osallistujille keskustelun edetessä esittää.

• Millaisia kokemuksia teillä on aiheesta XXX?
  
• Miten toivotte, että asia XXX muuttuisi?
  
• Jos sulla olisi taikasauva, jolla voisit parantaa asian XXX, mikä se olisi?
  

Kysymyksiä suunniteltaessa on myös tärkeää miettiä, minne loppulausuman viestejä viedään. On hyvä määritellä, käydäänkö keskustelua asioista, joihin lapset tai nuoret voivat todella vaikuttaa, vai puhutaanko yleisemmällä tasolla lasten tai nuorten ajatuksista ja toiveista. Tämä kannattaa tehdä selväksi myös raadin osallistujille.

Raatikysymysten ja taustamateriaalin valmistelua kannattaa limittää toisiinsa. Näin taustamateriaali voi ohjata osallistujia kohti raadin aiheita ja kysymyksiä.

3.4 Raatiryhmän tapaamiset

Digiraatien järjestämisessä kannattaa hyödyntää raatiryhmän eli raadin fasilitaattorien säännöllisiä tapaamisia. Tapaamiset voidaan järjestää esimerkiksi Teamsin välityksellä. Jos mukana on nuoria vapaaehtoisia, kannattaa huomioida, että heillä ei välttämättä ole aiempaa kokemusta aikuisten etäkokouksista.

Punaisen Ristin Nuorten turvatalon mallissa yhden nuorille suunnatun digiraadin järjestämiseen sisältyy neljä tapaamista Teamsissa. Ensin on kaksi raadin suunnittelutapaamista, sitten raadin keskivaiheilla välitapaaminen ja raadin loputtua purkutapaaminen. Tapaamisia voidaan kuitenkin mahdollisuuksien mukaan yhdistää, mikäli samoja vapaaehtoisia fasilitaattoreja on useissa peräkkäisissä digiraadeissa.

On hyvä sopia, kuka vetää raatiryhmän tapaamiset. Vetäjä voi olla päävastuullinen Digiraadin fasilitaattori, tai esimerkiksi kokenut fasilitaattori, joka toimii mentorina muille ryhmän jäsenille. Jokaisen tapaamisen aikana sovitut asiat myös tiedotetaan kaikille tapaamisen jälkeen. On tärkeää, että kaikilla raatiryhmän jäsenillä on selkeä kuva siitä, kuka tekee ja mitä.

Ensimmäinen suunnittelutapaaminen

Aluksi tutustutaan ja pureudutaan tulevan digiraadin aiheeseen. On tärkeää varmistaa, että kaikki ymmärtävät raadissa käsiteltävän aiheen. Keskustelua voidaan virittää apukysymysten avulla, kuten: Millaisia ajatuksia aihe herättää? Mitä aiheesta jo tiedetään? Mitä itse haluaisit tietää aiheesta lisää? Tämän jälkeen voidaan siirtyä raadin suunnitteluun, eli käydään läpi raadin aikataulua, tulevia tapaamisia ja työnjakoa, kuten fasilitointivuorojen varauslistaa ja raadista viestimistä.

Toinen suunnittelutapaaminen

Toinen suunnittelutapaaminen on hyvä järjestää hieman ennen tulevan digiraadin alkua. Tapaamisessa käydään vielä läpi laadittuja apukysymyksiä ja taustamateriaalia, ja varmistetaan, että kaikki ovat tehtäviensä tasalla. Raadin vuoronvarauslistasta tarkistetaan, onko siinä vielä jaettavia vuoroja. Kannattaa myös muistuttaa fasilitaattoreja testaamaan, toimivatko heidän tunnuksensa Digiraati.fi-sivustolla.

Välitapaaminen

Välitapaaminen pidetään digiraadin puolivälissä. Siinä on hyvä keskustella, mitkä tunnelmat fasilitaattoreilla on raadista, ja onko kysymyksiä noussut esiin. Yhdessä voidaan pohtia, voisiko raatikeskustelua edistää esimerkiksi nostamalla uusia näkökulmia keskusteluun tai mainostamalla raatia somessa. Raatiin voi tulla uusia osallistujia niin kauan, kuin se on auki. Loppulausuman kirjoittajat on hyvä sopia viimeistään nyt, sillä loppulausumaa voi alkaa hahmotella jo raadin aikana.

Purkutapaaminen

Viimeisen tapaamisen aluksi puretaan, miten fasilitaattorit kokivat digiraadin aiheen, millaisia ajatuksia raati on herättänyt ja onko keskustelu tuntunut kuormittavalta. Sen jälkeen voidaan kerätä oppeja ja kehitysideoita tuleviin raateihin. Tapaamisessa varmistetaan, että loppulausuman kirjoittaminen etenee. On myös hyvä keskustella siitä, mihin loppulausuma lähtee, ja kysyä vapaaehtoisten ideoita tähän liittyen.

3.5 Fasilitaattorien tuki

On tärkeää varmistaa, että digiraadin fasilitaattorit saavat tukea raadin aikana. Tämä on erityisen tärkeää, jos raatiryhmässä on mukana vapaaehtoisia.

Esimerkiksi yhteinen WhatsApp-ryhmä mahdollistaa nopean yhteydenpidon ja myös fasilitaattorien keskinäisen vertaistuen. Päävastuullisen Digiraadin fasilitaattorin tulee olla aktiivisesti mukana tällaisessa ryhmässä.

Voidaan myös sopia, että joku kokenut fasilitaattori toimii mentorina muille. Mentori voi esimerkiksi vetää raatiryhmän tapaamisia, auttaa selvittämään haastavia tilanteita ja haastatella uusia vapaaehtoisia.

Jos raadin aihe on haastava, fasilitaattoreille voidaan järjestää sparrausta, jossa käsitellään aihetta sitä tuntevien toimijoiden kanssa. Esimerkiksi mielenterveysaiheet tai vähemmistöihin kuuluvien nuorten syrjintä voivat olla tällaisia aiheita, joissa sparraus voi edistää fasilitaattorien kykyjä kohdata nuoria raadin aiheen äärellä.

Hyvä tuki fasilitaattoreille edistää heidän haluaan osallistua myös tuleviin raateihin.

Digiraadin valmisteluvaiheessa, sen aikana ja sen jälkeen järjestettäviä tapaamisia kannattaa hahmottaa paitsi raadin järjestämisen, myös fasilitaattoreille mahdollistettavan tuen kannalta.

Ennen raatia fasilitaattoreille tarjotaan suunnittelutapaamisissa mahdollisuus valmistautua keskustelemaan nuorten kanssa tietystä aiheesta. Raadin taustamateriaali on tärkeä myös fasilitaattoreille, ja yhdessä voidaan pohtia, miten keskustelua edistetään raadissa.

Raadin aikana järjestettävä välitapaaminen mahdollistaa raadissa esiin nousseiden asioiden ja tilanteiden käsittelyn yhdessä. Tällöin voidaan myös miettiä yhdessä, onko jotain sellaista, mitä raadissa olisi vielä hyvä kysyä nuorilta.

Raadin jälkeen on hyvä järjestää purkutapaaminen. Fasilitaattorit saavat mahdollisuuden pohtia kokemuksiaan raadissa, ja tässä yhteydessä voidaan muodostaa myös kehitysideoita tulevien raatien järjestämiseen.

3.6 Ilmoittautuminen ja raatikutsut

Osallistujat ilmoittautuvat digiraateihin erillisen ilmoittautumislomakkeen kautta. Ilmoittautumista varten voi tehdä esimerkiksi Forms- tai Webropol-lomakkeen. Vielä tällä hetkellä ilmoittautuminen ei ole mahdollista Digiraati-alustalla.

Digiraadin alkaessa lähetetään mukaan ilmoittautuneille osallistujille sähköpostia, jossa annetaan ohjeet raatiin liittymiselle. Tämän ohjeen on hyvä olla varsin yksityiskohtainen, ja siinä kannattaa mainita yhteyshenkilö, johon osallistujat voivat olla yhteydessä ongelmatilanteissa. On tärkeää huomioida, että tämän viestin lisäksi tulee lähettää Digiraati.fi -sivustolta Raadin hallinta -osiosta kutsulinkit osallistujille.

Nuorten raadeissa voi myös lähettää sähköpostin muistutukseksi siitä, että raati on vielä käynnissä. Keskusteluun voi osallistua niin kauan kuin raati on auki.

Lasten digiraadeissa osallistujille kannattaa järjestää tukea raatiin liittymisessä ja siihen osallistumisessa. Tukea ja apua voidaan tarjota esimerkiksi oppitunnilla järjestettävässä digiraadissa.

Seuraavilta sivuilta löydät esimerkin raatikutsusta, jota voi myös tarpeen mukaan muokata omalle organisaatiolle sopivaksi.

Esimerkki raatikutsusta (sivu 1/2)

Hei Sinä, mahtavaa, että tulet mukaan (organisaation nimi) järjestämään Digiraati-keskusteluun (Digiraadin nimi)! Me pidetään tosi tärkeänä, että nuoret saavat äänensä kuuluviin heille tärkeissä asioissa, ja Digiraati tarjoaa siihen mahdollisuuden.

Tässä ohjeet Digiraatiin osallistumisesta. On tärkeää, että luet ne huolellisesti läpi.

MIKÄ ON DIGIRAATI? Digiraati on oikeusministeriössä kehitteillä oleva palvelu, jossa pidettäviin keskusteluraateihin kaikilla nuorilla on mahdollista tulla mukaan ja osallistua keskusteluun. Digiraadin kehittämisessä on mukana useita eri tahoja.

Digiraati-palvelu on kehitysvaiheessa. Tämä tarkoittaa, ettei sivusto ole vielä täysin toimiva. Otamme mielellämme vastaan palautetta siitä, miten Digiraatia pitäisi kehittää.

MITÄ NYT PITÄÄ TEHDÄ? MITEN SINNE DIGIRAATIIN OIKEIN PÄÄSEE?

1. Saat kohta sähköpostiisi viestin ”Sinut on kutsuttu raatiin”. Klikkaa viestissä olevaa linkkiä, jonka kautta pääset Digiraatiin. Jos et ole aiemmin osallistunut Digiraateihin, sinun pitää ensin rekisteröityä eli luoda tunnus sivustolle. Rekisteröitymisen yhteydessä keksi itsellesi käyttäjätunnus. ÄLÄ KÄYTÄ OMAA NIMEÄSI, VAAN KEKSI NIMIMERKKI, JOLLA HALUAT ESIINTYÄ KESKUSTELUSSA. Jos sinulla on jo tunnukset, voit kirjautua Digiraatiin niillä.

Esimerkki raatikutsusta (sivu 2/2)

2. Kun olet rekisteröitynyt ja kirjautunut Digiraatiin, pääset sivustolla kohtaan Liity raatiin. Tätä klikkaamalla pääset sisälle raatiin.

3. Raadin etusivulla kerrotaan, mistä raadissa keskustellaan. Lue ennen keskusteluun osallistumista AINEISTOT-linkistä löytyvät taustamateriaalit ja keskustelun säännöt.

4. Keskustelu alkaa XXX. Keskusteluun voi käydä kirjoittamassa silloin kun itselle parhaiten sopii. Olisi mahtavaa, jos kävisit keskustelussa useamman kuin yhden kerran lukemassa muiden viestejä ja kertomassa omia ajatuksiasi. Keskustelu on käynnissä XXX asti. Keskustelu aukeaa, kun klikkaat violettia palkkia, jossa lukee Keskustelu.

5. Uuden viestin voit kirjoittaa kohdasta ”uusi viesti”. Voit vastata muiden kirjoittamiin viesteihin kohdasta ”vastaa”. Kirjoita pitkiä tai lyhyitä viestejä, vastaa keskustelun vetäjien kysymyksiin ja kommentoi rohkeasti muiden keskustelijoiden viestejä.

6. Kun keskustelu on päättynyt keskustelun ohjaajat kirjoittavat LOPPULAUSUMAN eli yhteenvedon keskustelusta. Saat viestin, kun loppulausuma on valmis.

7. Onneksi olkoon, olet nyt tullut mukaan vaikuttamaan! Raadin viestejä viedään eteenpäin XXX. Saat sen jälkeen palkkion ja todistuksen sähköpostiisi.

Jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää tai kerrottavaa, vastaan tosi mielelläni!

Ihanaa, että olet mukana ❤ [Oma nimesi ja yhteystietosi]

4.1 Raadin aloitus

Digiraatiin kirjoitetaan sen alkaessa aloitusviesti, jossa osallistujat toivotetaan tervetulleeksi raatiin. Tässä viestissä kannattaa myös muistuttaa raadin aiheesta, ja turvallisemman tilan periaatteista. Viestin voi kiinnittää raatikeskustelussa ylimmäksi, jotta kaikki osallistujat näkevät sen raatiin tullessaan.

Seuraavalla sivulla olevaa esimerkkiviestiä voi muokata sopivaksi omalle organisaatiolle ja sen järjestämän digiraadin kohderyhmälle. Viestiin on hyvä lisätä Digiraadin päävastuullisen fasilitaattorin yhteystiedot.

Jos nuorten digiraadin aihe on sensitiivinen, jo aloitusviestissä voi vinkata osallistujille, mistä he voivat hakea tukea raadin mahdollisesti herättämiin tunteisiin. Tällöin tieto tukimahdollisuuksista on digiraadissa koko ajan nuorten saatavilla. Lasten digiraadeissa on syytä pohtia myös vahvemman tuen tarjoamista. Tukimahdollisuuksia käsitellään tarkemmin alaluvussa 4.6. Ohjaus avun piiriin.

Raadin aloitusviestiin kannattaa panostaa, jotta osallistujat kokevat olonsa tervetulleiksi. Aloitusviestin voi kirjoittaa raatiin jo ennen sen avautumista, ja myös ensimmäisen kysymyksen voi lisätä etukäteen.

Esimerkki aloitusviestistä

”Moikka kaikki! ❤️

Tervetuloa Digiraatiin keskustelemaan [aiheesta X]. Ihan mahtavaa että ootte mukana, sekä uudet ensikertalaiset että jo kokeneemmat konkarit! Teidän kanssanne keskustelemassa on [organisaation X] työntekijöitä sekä vapaaehtoisia.

Ensi alkuun muistuttaisin, että Digiraati on turvallisempi tila ja meillä on tarkat ja tärkeät periaatteet sitä varten. Turvallisemman tilan säännöt löytyvät tämän sivun vasemmasta laidasta, kohdasta Aineistot. Siellä on myös keskustelun taustamateriaali, joka kannattaa lukaista läpi. Kunnioitetaan kaikkien kommentteja ja jaettuja kokemuksia.

Pysytelkää te anonyyminä omien nimimerkkien takana, vaikka työntekijöillä ja vapaaehtoisilla lukeekin etunimet. 😊 Muistetaan myös, ettei mitään tunnistetietoja saa jakaa täällä raadissa.

Raati kestää reilun kaks viikkoa. Voit osallistua sun omien voimavarojen ja aikataulujen mukaan. Me ollaan täällä päivittäin paikalla.

Vielä kerran tervetuloa Digiraatiin ja antoisaa keskustelua kaikille! ❤️”

4.2 Keskustelun ohjaaminen

Fasilitaattorien tehtävänä on mahdollistaa ja tukea lasten ja nuorten keskustelua, ja kannustaa heitä dialogisuuteen. Fasilitaattorit varmistavat, että osallistuminen on jokaiselle turvallista, ja että kaikki osallistujat saavat äänensä kuuluviin.

Digiraadin keskusteluissa on mahdollista käydä kirjoittamassa viestejä koko keskustelun aukioloajan. Tämä on hyvä huomioida etenkin nuorten raadeissa, jotka voivat olla auki useamman viikon ajan. Nuoret voivat käydä kirjoittamassa viestejä esimerkiksi myöhään illalla, aikaisin aamulla tai missä tahansa vaiheessa siinä välissä.

Keskustelu Digiraadissa ei ole reaaliaikaista chat-keskustelua, jossa fasilitaattorien pitää olla vastaamassa heti, kun viesti keskusteluun ilmestyy. Digiraati muistuttaa perinteistä keskustelufoorumia, johon käydään vastaamassa muiden viesteihin ja kirjoittamassa uusia avauksia silloin, kun se itselle sopii.

Kuitenkin säännöllinen keskustelun ohjaaminen ja kaikkiin viesteihin vastaaminen on hyvin tärkeää. Digiraatien osallistujilta on tullut hyvää palautetta siitä, että heidän viesteihinsä on vastattu, ja että he siten kokevat tulleensa kuulluiksi.

Jokainen lapsi tai nuori osallistuu keskusteluun omalla tavallaan ja omien voimavarojensa mukaan. Jokaisen osallistuminen on tärkeää ja arvokasta. Lasten digiraadeissa ikätasoisen osallistumisen mahdollistaminen on hyvin tärkeää.

Osa keskustelijoista voi kirjoittaa muutaman pitkän viestin, jotka ovat hyvin muotoiltuja ja niissä on tarkasteltu käsiteltävää aihetta monipuolisesti. Toiset taas vastailevat fasilitaattorien kysymyksiin lyhyesti. Joku saattaa jäädä tarkkailijaksi ja osallistuu tykkäilemällä muiden viesteistä ja kommentoimalla lyhyesti.

Fasilitaattorien kannattaa aktivoida keskustelua etukäteen suunnitelluilla kysymyksillä. Kysymyksiä ei kuitenkaan kannata laittaa liikaa kerralla, vaan osallistujille kannattaa antaa aikaa pohtimiseen. Raadin suunnitteluvaiheessa voidaan myös pohtia, missä järjestyksessä kysymyksiä halutaan esittää. Toisaalta myös raadin keskustelun pohjalta voi nousta esiin uusia kysymyksiä, joihin osallistujilta toivotaan vastauksia.

Myös digiraadin osallistujilla on mahdollisuus kirjoittaa raadissa omia aloituksia. Näihin aloituksiin kannattaa tarttua, ja avata niitä jatkokysymysten avulla siten, että niiden pohjalta kaikki raadin osallistujat voivat jatkaa keskustelua. Jatkokysymysten esittämistä käsitellään tarkemmin seuraavassa alaluvussa.

4.3 Empatian ja kiinnostuksen sanoittaminen

Empatian ja kiinnostuksen osoittamisessa lähtökohtana on, että digiraadin osallistujien aloituksiin ja vastauksiin on tärkeää vastata. Siten lapset ja nuoret saavat kokemuksen siitä, että heidän kokemuksillaan ja ajatuksillaan on merkitystä.

Osallistujien omista aloituksista ja vastauksista kannattaa esittää myös jatkokysymyksiä. Niistä on hyvä nostaa oleelliset näkökohdat myös muiden osallistujien pohdittavaksi. Fasilitaattori voi omalla esimerkillään kannustaa digiraadin osallistujia dialogisuuteen ja yhteisiin pohdintoihin.

On tärkeää muistaa, että Digiraadissa kommunikoidaan sanoilla. Fasilitaattorin pitää aina sanoittaa empatiaa ja kiinnostusta, jotta se näkyy lapselle tai nuorelle.

Lapsen tai nuoren oman kokemuksen validointi on hyvä lähtökohta vastaukselle, sillä lapsi tai nuori on aina oman kokemuksensa asiantuntija. Myös toivon näkökulmaa voi pyrkiä tuomaan esiin, osallistujan omaa kokemusta kunnioittaen.

Seuraavalta sivulta löydät esimerkkivastuksen, jossa havainnollistetaan edellä esitettyjä empatian ja kiinnostuksen sanoittamisen periaatteita.

4.4 Turvallisemman tilan luominen

Turvallisempaa tilaa luodaan noudattamalla yhteisiä keskustelun sääntöjä. Niihin voidaan tarvittaessa aina palata, ja niitä on välillä hyvä kerrata. Fasilitaattorina kannattaa säännöllisesti pohtia, miten on itse onnistunut luomaan turvallisempaa tilaa digiraadissa, sillä fasilitaattorin tapa keskustella toimii esimerkkinä osallistujille.

Joskus joku osallistujista voi Digiraadissa rikkoa keskustelun sääntöjä. Ensisijaisesti keskustelua ohjataan niin, että osallistujille annetaan mahdollisuus oppia virheistä ja korjata ne. On myös hyvä huomioida, että kaikki sääntörikkomukset eivät ole tahallisia. Siten kannattaa ensin selvittää, mitä on tapahtunut.

Seuraavalta sivulta löydät esimerkkikeskustelun, jonka pohjalta ei tarvitse poistaa viestejä, koska asia hoidetaan dialogisesti. Erityisen tärkeää esimerkissä on, että fasilitaattori huomioi sääntöjen rikkomisen ja muistuttaa sääntöjen noudattamisesta. Tilanne voidaan katsoa ratkaistuksi, koska sääntöjä rikkonut osallistuja pahoittelee käytöstään, eikä osallistuja, josta oletus on tehty, ilmaise toivetta asian jatkokäsittelylle. Tällaiset keskustelut on hyvä jättää näkyville. Tämä luo tilasta turvallisemman, kun kaikki tietävät, että säännöistä todella huolehditaan.

Esimerkki turvallisemmasta tilasta

Kukkaruukku: “Meillä on raha-asiat hoidettu niin, että mä maksan puolet ja mun kumppani maksaa puolet. Tää on toiminut tosi hyvin sillon kun molemmilla on ollut melkein samat tulot. Sit täytyy vähän säätää jos toisen tulot välillä tippuu.”

JK: “Kuulostaa tosi hyvältä toi sun ja sun poikaystävän meno. Mun poikaystävä ei ikinä suostu maksamaan mitää muuta kuin omat menonsa.”

Kukkaruukku: “Mulla ei siis oo poikaystävää!!! Mutta kuulostaa kyllä tosi nihkeeltä toi ettei suostu yhtään jakamaan menoja.”

Fasilitaattori: “Muistetaan tosiaan pitää kiinni turvallisemman tilan periaatteista ja meidän keskustelun säännöistä, eikä tehdä oletuksia esimerkiksi muiden sukupuolesta tai suhdemuodoista. Olisko sulla Kukkaruukku heittää jotain vinkkiä miten ootte sun kumppanin kanssa onnistuneet sopimaan teidän raha-asioiden hoidosta noin hyvin? Jotain mitä JK voisi esimerkiksi hyödyntää oman kumppaninsa kanssa?”

JK: “Anteeksi! Mä en ees tajunnut tota että oletin! Kirjotin vaan kiireessä enkä keskittynyt tarpeeks! Joo tosiaan vinkkejä otetaan vastaan!”

4.5 Keskustelun moderointi

Digiraadin keskustelussa voi tulla tilanteita, joita ei lähdetä ratkomaan dialogisesti. Näitä tilanteita ovat etenkin keskustelun sääntöjen tahalliset rikkomukset. Tällöin fasilitaattorilla on käytössä mahdollisuuksia moderoida keskustelua.

Viestin voi poistaa, jos siinä haukutaan toisia osallistujia tai muita ihmisiä esimerkiksi ihonvärin, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen tai muun ominaisuuden vuoksi. Lisäksi kannattaa muistuttaa osallistujille, että raadissa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita ja keskustelun sääntöjä.

Jos sääntöjä rikkoneessa viestissä oli myös hyviä näkökulmia, voi ne kuitenkin nostaa keskusteluun. Ennen kuin viestin poistaa, siitä kannattaa ottaa kuvakaappaus siltä varalta, että asiaan vielä joutuu tai haluaa palata myöhemmin.

Seuraavalta sivulta löydät esimerkin keskustelun moderoinnista.

Esimerkki moderoinnista

“Tässä keskustelussa noudatamme turvallisemman tilan periaatteita ja keskustelun sääntöjä. Emme puhu epäkunnioittavasti muista keskustelun osallistujista tai muista ihmisryhmistä. Digiraatikeskustelun on oltava turvallinen jokaiselle meistä. Keskusteluun osallistuminen edellyttää sääntöjen noudattamista. Säännöt löytyvät Ainestot-kohdasta. Keskustelusta on poistettu viesti, jonka sisältö rikkoi sääntöjä.

Viestissä oli kuitenkin hyvä avaus, josta voidaan keskustella, kunhan muistetaan noudattaa sääntöjä. Mitä mieltä te olette, millä tavoilla voitaisiin lisätä maahanmuuttajanuorten kotoutumista?”

Jos sääntörikkomus ei ole räikeä, viestiä ei tarvitse poistaa, mutta aiheesta huomautetaan. Joskus voidaan myös pyytää kirjoittajaa itse muokkaamaan viestiä niin, että se on sääntöjen mukainen.

4.6 Ohjaus avun piiriin

Lapset ja nuoret tulevat Digiraateihin osallistumaan ja vaikuttamaan, ja myös jakamaan omia kokemuksiaan. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei Digiraadissa käsitellä yksityiskohtaisesti osallistujien henkilökohtaisia tilanteita. Asioista on tarkoitus keskustella yleisellä tasolla, ja pohtia yhdessä ratkaisuja. Asioiden käsittely henkilökohtaisella tasolla vaarantaa myös lapsen tai nuoren anonymiteetin.

Digiraadin osallistujilla voi olla kokemuksia esimerkiksi häirinnästä, syrjinnästä, rasismista, syrjäytymisestä tai mielenterveyden järkkymisestä, joita he mahdollisesti tuovat keskustelussa esille. Joskus he saattavat kertoa myös akuuteista ongelmista. Digiraadin järjestäjän on aina syytä suunnitella etukäteen, millaisen avun piiriin osallistujia ohjaa, jos huoli herää jonkun osallistujan tilanteesta. Lasten digiraadeissa on erityisen tärkeää järjestää osallistujille riittävän vahvaa tukea.

Ohjaamisessa avun piiriin on hyvä muistaa:

• Ohjaa palveluun, joka on auki.
  
• Ohjaa yhteen tai kahteen paikkaan, älä listaa kaikkia mahdollisia tukitahoja. Jos palveluja on tarjolla monia, on niihin tarttuminen vaikeaa.
  
• Koska osallistuminen tapahtuu verkossa, on hyvä ohjata myös verkkoavun piiriin.
  

Matalan kynnyksen palveluja lapsille ja nuorille

Nettiturvis

Nuorten turvatalon verkkoapu Nettiturvis tarjoaa maksutonta ja lyhytkestoista keskusteluapua nuorille, perheille ja lähiyhteisölle. Tukea tarjotaan perhe- ja lähisuhteisiin sekä arjen haasteisiin. Nuorta tavataan yksin tai läheistensä kanssa, tarpeen mukaan 1–10 kertaa.

https://outlook.office365.com/owa/calendar/Digitaalinenturvatalo1@redcross.fi/bookings/

Sekasin-chat

Sekasin-chat on valtakunnallinen keskustelualusta 12–29-vuotiaille. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset, joiden kanssa voi keskustella mieltä askarruttavasta kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Sekasin-chat on auki vuoden jokaisena päivänä, maanantaista perjantaihin klo 9–24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15–24. https://sekasin247.fi/

Apuu-chat

Apuu-chat on valtakunnallinen keskustelualusta 7–15-vuotiaille lapsille. Apuu-chatissa voit keskustella mieltä askarruttavista kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät SOS-Lapsikylän ammattilaiset sekä myös koulutetut vapaaehtoiset. Apuu-chat on auki joka päivä klo 9–22. https://apuu.fi/

4.7 Raadin lopetus

Digiraadin lähestyessä loppuaan on tärkeää käydä tarkastamassa, että kaikkiin osallistujien viesteihin on vastattu. Huolellinen raadin viestin läpikäyminen on erityisen tärkeää pitkissä raadeissa. Tässä vaiheessa voi yhä kannustaa osallistujia kertomaan, mikäli heillä on aiheeseen vielä lisättävää.

Viimeisenä aukiolopäivänä digiraatiin kirjoitetaan lopetusviesti, jossa kiitetään kaikkia keskusteluun osallistumisesta. Tässä viestissä on hyvä kertoa, mitä tapahtuu seuraavaksi: loppulausumaa aletaan kirjoittaa, ja todistukset osallistumisesta toimitetaan osallistujien ilmoittamiin sähköpostiosoitteisiin.

Osallistumistodistus raadista voi olla osallistujille tärkeä kannustin tulevaan vaikuttamiseen. Siksi sen lähettäminen on suositeltavaa.

Seuraavalta sivulta löydät esimerkin lopetusviestistä.

Esimerkki lopetusviestistä

”Meidän Digiraati-keskustelu [aiheesta X] on nyt päättynyt. Kiitos paljon kaikille osallistujille, teillä on ollut todella hyviä ja tärkeitä näkökulmia aiheeseen! ❤️

Seuraavaksi me työntekijät/vapaaehtoiset kirjoitamme tästä raadista loppulausuman, joka tulee julkisesti tänne nähtäville. Jos teillä on muutostoiveita loppulausumaan, niin kertokaa niistä meille. Loppulausumassa summataan keskustelun tärkeimmät pointit, ja sen pohjalta tehdään vaikuttamisviestintää.

Saatte meiltä sähköpostitse osallistumistodistukset. Kiitos vielä kaikille tosi hyvistä keskusteluista ja tervetuloa meidän tuleviin digiraateihin ❤️”

5.1 Digiraadeista viestiminen

Digiraadista viestiminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, kun raadin aihe ja aikataulu ovat selvillä. Järjestävässä organisaatiossa kannattaa pohtia sekä omia mahdollisuuksia että erilaisia yhteistyökuvioita lasten tai nuorten tavoittamiseen.

On syytä huomioida, että raadeista voidaan viestiä lapsille ja nuorille heidän kanssaan työskentelevien aikuisten kautta. Esimerkiksi paikallisen nuorisotoimen tai koulujen kanssa voidaan toteuttaa yhteistyötä kohderyhmän tavoittamiseksi.

Tällä hetkellä tulevista digiraadeista ei voi tehokkaasti viestiä Digiraati-palvelun omilla sivuilla. Osallistujilta voidaan kuitenkin ilmoittautumisen yhteydessä kysyä, saako heille lähettää tietoa mahdollisista tulevista raadeista.

Sosiaalisen median kanavia kannattaa hyödyntää digiraadeista viestimiseen, varsinkin jos järjestävän organisaation tai yhteistyökumppanin kanavat tavoittavat lapsia ja nuoria. Myös organisaation omille verkkosivuille voi laittaa tietoa raadeista.

Jokaisesta raadista kannattaa julkaista mainos, ja lisäksi voi julkaista muistutuksen siitä, että raati on vielä auki. Kun loppulausuma on valmis, siitä on hyvä julkaista yhteenveto myös sosiaalisessa mediassa tai organisaation omilla verkkosivuilla.

5.2 Loppulausuman laatiminen

Digiraadin fasilitaattori huolehtii, että jokaisesta raadista laaditaan loppulausuma, joka tiivistää digiraadin keskustelun pääkohdat. Loppulausuman tarkoitus on saada lukija kiinnostumaan ja tekemään jotain. Suositeltu pituus on 1-2 sivua. Tiivis on usein parempi, sillä lukija voi olla kiireinen yhteistyökumppani, päättäjä tai toimittaja.

Loppulausumaehdotus tulee hyväksyttää osallistujilla raadin jälkeen:

• Lähetä ehdotus yhdessä osallistumistodistuksen kanssa osallistujille. Näet osallistujien sähköpostit Digiraati-alustalla Raadin hallinta -osiosta.
  
• Mikäli loppulausumaan tulee joltain osallistujalta sähköpostitse korjauspyyntö, käy siitä kunnioittavaa keskustelua hänen kanssaan, ja tee tarvittavat korjaukset.
  
• Huomioi, että loppulausumaan ei voi raadin jälkeen lisätä enää uusia näkökulmia.
  

Valmis loppulausuma julkaistaan Digiraati-palvelussa. Raadin järjestäjä huolehtii siitä, että loppulausuma toimitetaan myös asianomaisille tahoille, esimerkiksi kunnan edustajille tai ministeriölle. Kaikki loppulausumat ovat julkisia, joten voit myös käydä lukemassa vanhoja loppulausumia saadaksesi niistä ideoita kirjoittamiseen.

Muistilista loppulausuman laatimiseen

Ydinviesti - Tiivistä raadin ydinviesti heti loppulausuman alkuun, ja hyödynnä myös otsikkopaikka.

Väliotsikot ja sitaatit - Näiden avulla voit jäsentää ja elävöittää tekstiä.

Selkeys - Käytä selkeää kieltä.

Näkökulmat - Tuo loppulausumassa esiin, mistä osallistujat olivat yhtä mieltä, ja mitkä asiat herättivät keskustelua tai jopa ristiriitoja.

Henkilötietojen suoja - Huolehdi siitä, ettei loppulausumaan jää tietoja, joiden perusteella raatiin osallistuneita voisi tunnistaa.

Nuorten äänen kuuluvuus - Loppulausuman on vastattava raadissa käytyä keskustelua, eikä siihen voi sisällyttää raadin ulkopuolella nousseita mielipiteitä tai näkökulmia

5.3 Digiraadin viestien vieminen eteenpäin

Lasten ja nuorten osallisuudelle on raivattava tilaa ja luotava erilaisia mahdollisuuksia, sillä he haluavat vaikuttaa ja tulla kuulluiksi. Kuuleminen ja kuunteleminen tukevat lasten ja nuoren hyvinvointia ja kasvua osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa. Siksi tärkeä osa Digiraadin toimintaa on viedä eteenpäin osallistujien viestejä.

Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee mahdollisuuksia aitoon osallisuuteen ja vaikuttamiseen, sillä näennäinen osallistaminen ilman todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia voi turhauttaa ja vähentää intoa vaikuttamiseen. Digiraadin järjestävässä organisaatiossa kannattaa jo etukäteen miettiä, voidaanko osallistujien ideoita hyödyntää omassa toiminnassa. Vaikka tämä ei olisi mahdollista, digiraadin osallistujien viestejä voidaan kuitenkin viedä eteenpäin.

Järjestävä organisaatio voi itse viestiä raateihin osallistuneiden lasten ja nuorten ajatuksista ja toiveista. Loppulausumaa voi käyttää pohjana esimerkiksi tiedotteeseen, blogikirjoitukseen tai sosiaalisen median postaukseen. Raadeista voi myös nostaa sitaatteja sosiaaliseen mediaan tai organisaation omille verkkosivuille. Lisäksi kannattaa hyödyntää omia verkostoja, ja lähestyä lasten ja nuorten elämään vaikuttavia tahoja.

Esimerkki vaikuttamisviestinnästä

Punaisen Ristin Nuorten turvatalo tekee nuorten ääntä kuuluvaksi

Punaisen Ristin Nuorten turvatalo on vuodesta 2020 alkaen ollut mukana kehittämässä Digiraatia. Raatien osallistujien palautteista käy ilmi, että raatikeskustelut ovat tarjonneet nuorille merkityksellisiä vaikuttamisen kokemuksia ja myös vertaistukea.

Nuorten ajatuksista on kerrottu esimerkiksi Kuule nuorten ääni! -pamfletin avulla. Vuonna 2023 julkaistiin ensimmäinen pamfletti, joka käsittelee viittä teemaa: nuorille suunnatut palvelut, yksinäisyys, syrjintä, itsenäistyminen ja vaikuttaminen.

Pamfletin voi lukea sähköisesti suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi osoitteessa: https://www.punainenristi.fi/tyomme/nuortenturvatalot/digiraati/kuule-nuorten-aani/

”Haluan olla miettimässä ja tekemässä

meidän uutta tulevaisuuden suuntaa."

- Digiraatiin osallistunut nuori

Kiitos sinulle lukija, joka olet tutustunut Digiraadin fasilitaattorin käsikirjaan. Toivottavasti tämä käsikirja on tarjonnut sinulle tukea ja ideoita digiraatien järjestämiseen sekä lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollistamiseen.

Jos et vielä ole suorittanut "Digiraati lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmänä" -itseopiskelukurssia, niin nyt on hyvä aika aloittaa. Tämän verkkokurssin suorittajat voivat tilata itselleen oikeudet järjestää Digiraateja oman organisaationsa edustajana.

Jokainen meistä voi kehittyä hyväksi Digiraadin fasilitaattoriksi, kun vain muistaa, että lasten ja nuorten ääniä kannattaa kuunnella, ja niiden kuuluvuutta voimistaa.

Onnea tuleviin

digiraateihin!